Aikidoharjoitukset vasta-alkajille

Erillistä peruskurssia vasta-alkajille ei järjestetä vaan he osallistuvat normaaleihin seuraharjoituksiin vanhempien harjoittelijoiden kanssa. Harjoitusten aikana opetellaan varsinaisten tekniikkaharjoitusten lisäksi liikkumista, kehon hallintaa ja kaatumista. Tavoitteena on että uudet harjoittelijat voisivat n. 20 - 30 harjoituskerran jälkeen suorittaa ensimmäisen vyöarvon (6. kyu) aikidossa. Koska kyseessä on ns. alemman vyöasteen koe, ei vaatimustasokaan ole äärimmäisen tiukka. Seuraavassa suora lainaus Suomen Aikidoliiton peruskurssitason vyökoevaatimuksista:

Asennon, tekniikan muodon ja ukemin osaaminen ovat tärkeitä.
Tekniikan muodon tulee olla rauhallinen sekä suoritustapa katamainen.
On osattava dojo-reiho (kumarrukset: minne, miten, milloin ja miksi).

Tekniikan katamainen suoritustapa tarkoittaa, että tekniikka on tietyn ennalta sovitun kaavan mukainen (kata=muodollinen liikesarja). Alkeisjakson (n. 20 - 30 harjoituskertaa) päätyttyä on tärkeää, että oppilas on oppinut kaatumaan (ukemi) loukkaamatta itseään. Alkeisjaksolla opitaan ns. pehmeä kaatuminen eteen- ja taaksepäin (mae ja ushiro ukemi). Ukemin osaamisen myötä harjoittelijalta häviää kaatumisen pelko ja harjoittelu voi jatkossa sujua vapautuneesti ilman jännittämistä.

Aikidon harjoittelusta

Aikidoa harjoitellaan dojossa eli harjoitussalissa, jonka lattia on peitetty tatamimatolla. Kaikki harjoittelevat yhdessä vyöarvosta, iästä ja sukupuolesta riippumatta, yleensä pareittain. Harjoittelijat toimivat vuoronperään "hyökkääjänä" (uke) ja "puolustajana" (nage). Olitpa uke taikka nage, harjoittelussa tulisi pyrkiä toteuttamaan seuraavat asiat:

* Harjoittele innostuneesti ja rentoutuneesti,
* Pidä painopisteesi alhaalla,
* Pidä hyvä asento, selkä suorana,
* Pidä kädet oman keskustasi edessä suhteellisen suorina, rentoina ei jäykkinä,
* Älä käytä voimaa tekniikkaa tehdessäsi ja
* Ole joustava ja anna harjoitusparisi tehdä tekniikka, älä pyristele vastaan.

Aikidoa voi oppia vain ja ainoastaan harjoittelemalla. Hyvä tekniikka on saavutettavissa vain pitkän ja ahkeran harjoittelun avulla. Jokainen harjoituskerta on tärkeä ja ainutkertainen tilaisuus, joten siihen pitää suhtautua aktiivisesti, tietyllä innokkuudella ja avoimella mielellä. Harjoituksissa tulee yrittää löytää sellainen "harjoitusfiilis", että itsellä ja muilla on harjoituksen aikana ja sen jälkeen positiivinen ja hyvä mieli. Harjoitusfiilis on syytä laittaa päälle viimeistään dojoon astuttaessa.

Muista, että olitpa sitten nage tai uke niin harjoittelet kaiken aikaa. Jos et ole tarkkana ukena ollessasi, menetät puolet harjoitusajasta. Ollessasi uke harjoittelet siihen kuuluvia asioita ja pyrit tuntemaan harjoituskumppanisi tekniikan kehossasi. Uke ei ole passiivinen "heittopussi", jota heitellään ympäri tatamia. Uken rooliin kuuluu, että hän ei pyristele voimalla vastaan, koska toinen ei voi tällöin oppia niitä periaatteita, joihin aikidoharjoituksissa pyritään. Hän ei toisaalta myöskään "hyppää" tekniikan kuvitellun vaikutuksen mukaisesti, koska nage voi tällöin saada väärän kuvan tekniikkansa tehosta. Uken ja nagen vuorovaikutuksessa on kyse aktiivisesta harjoituskumppanin kehon painopisteen etsinnästä ja oman kehon hallinnasta pitäen mielessä että kaiken aikaa kyse on budoperinteiden mukaisesta taistelutilanteiden harjoittelusta.

Usein budolajin harjoittelussa väheksytään uken roolia silkasta tietämättömyydestä. Esimerkiksi O-sensein dojolla oli tapana, että uusi harjoittelija sai olla aluksi vain vanhempien harjoittelijoiden uke. Usein kesti kuukausia ennenkuin aloit­telija sai itse edes kokeilla jonkin tekniikan tekemistä muille. Tämä johtui siitä, että O-sensei katsoi, että nopein tapa edistyä oli olla uke mahdollisimman paljon. Tämä pitääkin paikkansa, sillä paras tapa oppia tuntemaan miltä tekniikka tuntuu oikein tehtynä, on olla edistyneemmän oppilaan tai sensein uke. Ne, jotka eivät suhtaudu oikein uken osaan, eivät edisty.

Ahkera harjoittelu on tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeää on harjoitella oikein. Pyri harjoittelemaan rennosti, ei liikaa voimaa käyttäen ja turhalla puskemisella. Joskus on hyvä miettiä tekniikkaa myös harjoitusten ulkopuolella vaikkapa kotona ja antaa sen jälkeen alitajunnan työskennellä. Liian yksityiskohtaiset ohjeet ja liikkeiden liiallinen järkiperäinen miettiminen tatamilla vain sekoittavat harjoittelijan ja latistavat tekniikan oikean hengen. O-sensein mukaan aikido ei ole vain teknistä osaamista eikä sitä voida sen vuoksi ymmärtää pelkällä järjellä. Aikidon oppimisessa ei pidä pidä kiirehtiä liikaa ja ahnehtia tekniikkaa tekniikan perään ennenkuin on ymmärtänyt kunnolla edes perusteita.

Ennen harjoituksia

* Harjoitusvaatteet on pestävä riittävän usein,
* Kädet ja jalat pestään ennen harjoitusta,
* Varpaiden ja sormien kynnet tulee olla lyhyeksi leikatut, etteivät ne vahingoita muita harjoituksen aikana,
* Kellot, korut yms. otetaan pois,
* Pitkä tukka sidotaan kiinni ilman metallisia tai muuten teräviä hiussolkia,
* Naiset pitävät aikido harjoituspuvun (geigo-gi) alla T-paitaa,
* Kasvomeikki poistetaan, ettei se sotke muiden harjoituspukuja,
* Rahat ja arvoesineet (myös arvokkaat vaatekappaleet) on syytä ottaa mukaan dojoon,
* Dojon ja pukuhuoneen väliä ei saa kulkea paljain jaloin, vaan tähän tarkoitukseen pitää hankkia jonkinlaiset sisätossut.

Dojoon (harjoitussaliin) mentäessä

* Jos dojossa on meneillään harjoitukset, odotetaan hiljaa niiden päättymistä, mieluummin dojon ulkopuolellal.
* Kun mennään sisään tai ulos dojosta kumarretaan salin keskustaan (shomen). Jos harjoitussalissa on O-sensein kuva, on se salin keskusta, muutoin shomen on tatamin keskikohta.
* Matolle mentäessä sandaalit jätetään suoraan kulmaan maton reunaan nähden.
* Tatamin reunalla (sekä tultaessa että poistuttaessa) kumarretaan ts. terveh­ditään (rei) keskustaan päin. Kumarrus tehdään polvi-istunnassa (seiza).

Harjoituksen aikana

* Kun opettaja selittää jotain tai näyttää tekniikkaa, istutaan seizassa ja kuunnellaan ja seurataan hänen liikkeitään keskittyneesti.
* Kun opettaja on näyttänyt tekniikan ja antaa luvan harjoitteluun, kumarretaan opettajalle, valitaan pari mahdollisimman nopeasti, kumarretaan hänelle sekä sanotaan: "onegai shimasu".
* Kun opettaja keskeyttää harjoittelun, kumarretaan parille ja kiitetään häntä ja kiiruhdetaan maton reunalle seiza asentoon.
* Jos haluaa kysyä opettajalta jotain harjoituksen aikana, odotetaan kunnes hän tulee lähelle, kumarretaan ja kysytään.
* Jos sinun täytyy poistua kesken harjoituksen, ilmoita siitä opettajalle jo ennen harjoitusta. Kun lähdet, kiitä opettajaa ja poistu normaalisti.
* Jos sinulla on jokin harjoittelua haittaava esim. loukkaantumisesta aiheutunut vamma, on siitä kerrottava opettajalle ennen harjoitusta.
* Jos sinulle tulee harjoituksen aikana erityisen huono olo, ilmoita siitä opettajalle ja vetäydy oman ja muiden turvallisuuden vuoksi hetkeksi syrjään levähtämään.
* Harjoituksen aikana vältetään turhaa puhumista. Vain tekeillä olevan tekniikan yksityiskohdista saa hiljaa keskustella. Kaikki muu keskustelu on epäasiallista.

Harjoituksen loppuessa

* Harjoitus lopetetaan samoin kuin aloitettiinkin.
* Kaikki kumartavat opettajalle ja sanovat ääneen: "arigatoo gozaimasu" mikä tarkoittaa "kiitoksia paljon".
* Kaikki kumartavat yhtäaikaa shomeniin päin.
* Kiitetään kumartamalla kaikkia, joiden kanssa on harjoiteltu (opettajan apulaiset kiittävät ensin häntä ja vasta sen jälkeen muita).

Graduointitilaisuudessa

Aikidon graduointi- eli vyökoetilaisuudessa kokeeseen osallistuja näyttää kuinka hyvin hän on omaksunut tiettyyn vyöarvoon liittyvät tiedot ja taidot. Kokeen valvojana toimii Suomen Aikidoliiton hyväksymä graduoija.

Vyökoe on muodollinen tilaisuus, johon kuuluvia käyttäytymissääntöjä on nouda­tettava. Kokeen aikana istutaan hiljaa seiza asennossa (jos istuminen näin on hyvin tuskallista myös risti-istunta on luvallinen). Katsojat istuvat tatamin ulkopuolella hiljaa ja paikoillaan pysyen. Kun vyökoe alkaa dojon ovet suljetaan, eikä kokeen aikana kukaan tule sisään tai poistu sieltä. Valokuvaaminen on kielletty kokeen aikana. Säännöksillä pyritään siihen, että aikidon vyökoetilaisuudessa säilyy tietty arvokkuus ja kokeeseen osallistuvilla on keskittymisrauha.

Kokeeseen ilmoittaudutaan Aikidoliiton kaavaketta käyttäen tiettyyn määräpäivään mennessä (joka on yleensä graduointipäivä). Kaavakkeita saat vetäjiltä. Vyökoe on maksullinen ja maksu suoritetaan ennen kokeen alkamista. Kokeeseen on saavuttava ajoissa. Jos myöhästyy, koe siirtyy poikkeuksetta seuraavaan kertaan.

Hyvissä ajoin ennen kokeen alkua on sovittava kuka on kenenkin pari kokeen aikana. Uken valinnassa on otettava huomioon, että:

* hän ei saa olla oma opettaja,
* eikä oman seuran pääopettaja ja
* hän on enintään yhtä vyöarvoa korkeampi.

Kun tekniikat on suoritettu ja kokeen valvoja on antanut luvan poistumiseen, palataan samoille paikoille kuin alussa (shomenin molemmin puolin) ja kumarretaan ensin parille ja sitten yhdessä shomeniin päin. Kun kaikki kokeen suorittajat ovat tehneet osuutensa, kokeen valvoja palaa eteen, jonka jälkeen tehdään yhdessä tavanomaiset loppukumarrukset. Kokeen jälkeen valvoja ilmoittaa myönnetyt vyöarvot. Hän voi huomauttaa havaitsemistaan puutteista jo kokeen aikana tai vasta sen jälkeen. Kokeen suorittajan ei pidä hätääntyä kesken koetta saamistaan neuvoista vaan hänen tulee kuunnella niitä tarkasti ja pyrkiä parhaansa mukaan korjaamaan tekniikkaansa.